Kun toinen käyttäytyy kuin ääliö, on vaikeaa itse olla ystävällinen. Mitä voit tehdä, kun toinen vain huutaa, ilkeilee ja syyttelee? Jos et halua enää riidellä, kokeile näitä taikalauseita.
Minä ja lapsuudenystäväni olimme pieninä kuin paita ja peppu. Mutta se oli silloin. Viime vuosina väleihimme on hiipinyt kireys, jota on laastaroitu turhaan.
Yleensä ehdimme tuskin istua kahvilan pöytään, kun tunnelma alkaa muuttua väkinäiseksi ja mieleeni tulvia kaikenlaiset kiukun aiheet. Yritämme näyttää iloista naamaa, mutta huomaan itsekin piikitteleväni ystävääni rivien välistä. Inhottaa, että voin käyttäytyä niin.
Lähtiessä kummallakin on katkera mieli. Pohdin, onko ystävyytemme enää vain silmänlumetta. Voiko vanhaa lämpöä ja kiintymystä enää pelastaa?
Tutustun siksi uteliaana David D. Burnsin kirjaan, joka lupaa saada hankalat ihmissuhteet toimiviksi.
Jos olen odottanut vertaistukea, saan kuitenkin pettyä. Joudun nimittäin saman tien epämukavaan itsetutkiskeluun. Burns haastaa miettimään, haluanko edes korjata välimme.
”Ajattele jotakin henkilöä, jonka kanssa et tule toimeen. Kuvittele, että pöydälläsi on taikanappi, Jos painat nappia, sinulla on mahtava, läheinen, rakastava suhde tähän henkilöön.
Muutoksen eteen ei tarvitse nähdä lainkaan vaivaa. Painat vain nappia, ja sinua ärsyttävä henkilö on äkkiä läheisin ystäväsi. Painatko nappia?”
Vastauksen pitäisi olla itsestään selvä. Mutta eipä ole. Huomaan epäröiväni.
Hävettää myöntää, mutta haluaisin hänen vain sanovan, että huonot välimme ovat pelkästään hänen syytään.
Burnsin mukaan en ole yksin. Jokaisella ihmisellä on pimeä puoli, joka ei edes halua hyvää. Toki kaipaamme rakkautta ja hyvää tahtoa, mutta toimimme myös aivan muista lähtökohdista. Osa meistä haluaa valtaa ja kostoa.
Burns läimii lisää kovia totuuksia. Hän sanoo, että me kaikki haluamme asettua toisten yläpuolelle, tehdä toisista syntipukkeja ongelmiimme ja olla aina oikeassa. Pidämme siitäkin, jos saamme rypeä itsesäälissä tai purkaa katkeruuttamme muihin.
Kovaa tekstiä.
Voi siis olla, etten tule ystäväni kanssa toimeen, koska haluan mieluummin tyydyttää pimeää puoltani kuin luoda hellää ihmissuhdetta. Onko näin?
Kyse ei ole siitä, etten osaisi rakastaa, vaan siitä etten edes halua. Olen päättänyt, ettei hän ole enää ansainnut kilttiä käytöstä minulta.
”Kysymys on lopulta siitä, kumpaa haluat enemmän. Taistelun tarjoamat edut vai rakastavan ihmissuhteen tarjoamat edut?” Burns toteaa.
Entä jos sitten alkaisinkin kohdella ystävääni taas lämpimästi? Eihän minulla ole mitään takeita, että hän tekisi samoin! Tekisin itsestäni vain helpon maalitaulun, kun hän jatkaisi loukkaamistani.
Burnsin mukaan tämä pelko on harha. On totta, etten voi pakottaa toista olemaan ystävällinen. Mutta jos minä käyttäydyn rakentavasti, hänellä ei ole enää työkaluja olla ilkeä. Kun toinen meistä alkaa käyttäytyä hyväntahtoisesti, toisenkin käytös muuttuu välittömästi.
Eli toisin päin käännettynä: tukkanuottaset pysyvät käynnissä vain siksi, että me molemmat ylläpidämme niitä koko ajan.
Vai että vika onkin minussa?
Burns sanoo, että olemme molemmat tilanteesta vastuussa. Emme vain puolet ja puolet, vaan kumpikin sataprosenttisesti. Kummallakin on täysi valta muuttaa tilanne vaikka heti.
Voimme miettiä, kumpi aloitti, mutta loppujen lopuksi kyse on muna ja kana -ongelmasta. Jos toinen poistetaan, poistuu toinenkin.
Kuulostaa ihan järkevältä. Mutta miten asenne sitten muutetaan? Pitäisikö minun opetella valmiit repliikit ja näytellä rakastavaa ystävää, jos siltä ei kerran tunnu? Ei, vastaa Burns. Vain vilpittömät ja taitavat sanat toimivat. Jos vaikutan kömpelöltä, teennäiseltä tai manipuloivalta, en saa riitaa loppumaan.
Jos kuitenkin minussa on jotakin oikeaa hyvää tahtoa, minun kannattaa näyttää se. Voisinko ottaa aidon hyväntahtoisen asenteen häneen edes hetkeksi?
Burns huomauttaa myös, ettei minun täydy yhtään mitään. On oma päätökseni, haluanko ruokkia pimeää vai valoisaa puoltani. Haluanko vastata julmuuteen julmuudella vai voittaa sen rakkaudella?
Voisiko koko ongelma olla niin yksinkertainen? Vakuutun teorioista siinä määrin, että päätän lukea lisää. Ja sitten kokeilla. Ehkä.
Jääsydänmurtajan toimintaopas
Burns paljastaa seitsemän taikalausetta, jotka läpäisevät kivikuoren. Näin se käy.
Taikalause 1: ”Tottahan se on.”
Suuttuneena ystäväsi laukoo typeriä ja yleisluontoisia syytöksiä. ”Olet oikea laiskuri!” Koska syytös on kylmä ja epäreilu, helposti ohitat sen vain ja hyökkäät takaisin.
Sinun pitäisi huomata tämä: syytöksessä on aina paljon totta.
Ajattele asiaa näin päin: Ystäväsi yrittää kertoa jotakin tärkeää. Vaikka hän kertookin sen tylyyn sävyyn, asia on tärkeä.
Mitä sinun siis pitäisi vastata?
Älä takerru siihen osaan, joka syytöksessä on pielessä. Niele ylpeytesi ja myönnä se osa, joka on totta.
”Olen tosiaan päästänyt kämpän kaameaan kuntoon viime aikoina.” Tottahan se on, jos olet rehellinen.
Tämä on kaikkein voimakkain tekniikka riidan katkaisemiseen, sanoo Burns. Nyt tappelupukari on riisuttu aseista ja hänen korvansa ovat auki.
taikalause 2: ”ymmärrän hyvin, että olet raivona.”
Ystäväsi on pahalla mielellä. Hän haluaa, että kuulet ja ymmärrät. Olethan siis empaattinen. Millaista olisi olla hänen asemassaan?
Voit muistella jotakin vastaavaa tilannetta, joka suututti sinua.
Burns jakaa empatian tunne- ja ajatusempatiaan. Onkin viisasta osoittaa, että olet ymmärtänyt sekä vastapuolen ajatuksen (yrität siis kertoa, että olet joutunut tekemään aivan liikaa kotitöitä) että tunteen (sinua varmasti uuvuttaa).
Pieni varoituksen sana
Sinusta voi olla tukalaa ottaa vastaan ystäväsi raivo. Koska haluat hänet takaisin hyvälle tuulelle, saatat sortua kolmeen sudenkuoppaan. Varo näitä:
-
Älä yritä piristää häntä
Vaikka tarkoitat hyvää, ystävästäsi voi tuntua, että hän ei saisi olla vihainen. Se suututtaa häntä vain lisää.
2. Älä hyppää suoraan keksimään ratkaisuja hänen ongelmaansa.
Kun tunnekuohu on päällä, ystävällesi voi olla vaikeaa siirtyä miettimään tulevaisuutta. Juuri nyt hän haluaa tulla kuulluksi.
3. Ole varovainen myös anteeksipyyntöjen kanssa.
Eikö anteeksipyyntö olekaan hyvä asia? Toki vilpitön anteeksipyyntö tuntuu hyvältä. Varo kuitenkin, ettet yritä tukkia toisen suuta anteeksipyynnölläsi. Anteeksipyynnön tarkoitus ei ole väistää keskustelua siitä, että ystäväsi on pettynyt sinuun.
Mitä sitten voit tehdä? Kuunnella, myötäillä ja yrittää ymmärtää.
taikalause 3: ”Kertoisitko tarkemmin, miksi olet vihainen.”
Saattaa olla, ettet oikeasti ymmärrä ystävääsi nyt yhtään. Burnsin mukaan luulemme, että osaamme tulkita toisia, vaikka emme oikeasti osaa.
Ystäväsi rauhoittuu, kun saa korjata väärät käsityksesi ja selventää sitä, mitä kokee. Koeta siis rauhoittua ja kuunnella tarkkaan vastaukset. Älä kommentoi. Kuuntele vain.
kysy siis kysymyksiä. utele. tiedustele.
Taikalause 4: ”Minustakin tuntuu pahalta kun riitelemme.”
Jos haluat keskustella rakentavasti, sinun pitää paljastaa omat korttisi ja suostua haavoittuvaiseksi.
Ystäväsi viha saa loukata sinua. Jos yrität piilottaa pahan mielesi, muutut teennäiseksi.
Älä siis näyttele enkeliä vaan kerro rehellisesti ja suoraan, mitä tunnet.
Tärkeää on, että pysyt tunnesanoissa: olet äkäinen, levoton tai apea. Älä missään tapauksessa väitä mitään vastapuolesta. ”Minusta tuntuu, että tuomitset minut” ei ole tunne vaan kommentti ja syytös.
taikalause 5: ”Vaikka riitelemmekin, olet minulle rakas ystävä.”
Ystäväsi kaipaa kauniita sanoja. Vakuuta siis hänet hyvistä aikeistasi. On loputtomiin tapoja sanoa ”pidän sinusta ja ihailen sinua”.
Löydät varmasti jotakin ystävällistä, mitä voit sanoa ja mikä on totta.
Vaikka puhutte vaikeista asioista, voit silti kertoa arvostavasi vastapuolta. ”Olet minulle niin tärkeä ihminen, että surettaa kun riitelemme näin.”
+ Kaksi erikoistekniikkaa
Perusperiaatteiden lisäksi Burns esittelee vielä kaksi edistyneempää kikkaa, joista voi olla apua hankalissa tilanteissa.
taikalause 6: ”Meillä taitaa olla vähän kiusaantunut tunnelma.”
Joskus keskustelu on kireää. Silti kumpikin näyttelee kuin mikään ei olisi vialla.
Jos huoneessa on virtahepo, osoita sitä.
”Taidamme olla molemmat vähän lukossa. Tunnen itseni ihan pökkelöksi” voi laukaista tilanteen.
Entä jos ystäväsi ivailee rivien välistä? Vedä matto hänen altaan ja nosta kissa pöydälle: ”Kommenttisi vaikuttavat vihamielisiltä. Yritätkö kertoa, ettet haluaisi jutella kanssani nyt?”
Vaatii rohkeutta puhua suoraan, mutta joskus muu ei auta. Kun kommentoit peliä, se tuppaa loppumaan. Muista silti olla kunnioittava.
taikalause 7: ”Hyvä kun toit asian esiin!”
Riidankylväjän toimintaa voi tulkita sekä hyvin että huonoin päin. Voit aina kääntää tilanteen ylösalaisin osoittamalla öykkäröinnin hyvät puolet.
”Mukavaa kun joku sanoo kerrankin suoraan, mitä ajattelee. Pelastit minut monilta virheiltä. En varmaan olisi ikinä tajunnut asiaa itse.” Kun sinä puhut hyväksyvästi, toisen on vaikeaa olla ilkeä takaisin.
Käyttäjän kokemuksia: mitä tapahtui?
Valmistaudun kahvitteluun jo hyvissä ajoin ajattelemalla lämpimiä ajatuksia ystävästäni. Kun tapaamme, kiirehdin hymyilemään ja kysymään lämpimästi, miten hänen talonrakennusprojektinsa sujuu.
Hämmentynyt ilme paljastaa, ettei ystäväni ole tottunut odottamaan minulta näin ystävällisiä sanoja. Oivallus hävettää.
Pakotan itseni kuuntelemaan ystäväni yksinpuhelua kunnolla ja esittämään lisäkysymyksiä. Jossakin vaiheessa vanha ärtymys uhkaa nostaa päätään. Eroamme kuitenkin ystävällisissä tunnelmissa.
Isoimman eron huomaan siinä, miten ystäväni suhtautuminen minuun muuttuu. Seuraavalla tapaamiskerralla hän vaikuttaa aidon ilahtuneelta näkemisestäni.
Vaikeimmaksi osoittautuu tekniikka 4, ilmaista omia tunteitani.
Rohkaistun kertomaan ystävälleni suoraan pelkääväni, ettei hän nykyään enää jaksa kuunnella minun murheitani.
Yllättäen ystäväni on enemmän kun halukas tulemaan vastaan, ja pyytelee oma-aloitteisesti anteeksi hölötystään.
Kun ystäväni kertoo, miten rankkaa hänen elämänsä on ollut, tajuan ottaneeni poissaolevan käytöksen henkilökohtaisesti aivan turhaan. Kun kerron rehellisesti kaipaavani hulvattomia saunailtojamme, ystäväni säteilee.
Erotessamme tuntuu, että olemme löytäneet jotakin, mikä on ollut kauan hukassa. Vaikka näen ystävässäni yhä vikoja, ne eivät tunnu yhtä tärkeiltä kuin ennen. Tuntuu hyvältä. Aion ehdottomasti soveltaa oppeja jatkossakin!
David D. Burns: Hyvä yhdessä – eli kuinka saada hankalat ihmissuhteet toimiviksi. Basam Books 2010.
Pyykkivuorikiipeilijä. Ideoita, joita et lue muualta. 